Ennen:
Kun kommunistit hallitsivat Venäjää, maiden välinen puukauppa oli helppoa. Rekkamies tarvitsi passin, ajokortin ja rahtikirjan.
Nyt:
Rekkamies ei pääse rajan yli ilman vaaksan paksuista asiakirjasalkkua, joka sisältää kymmeniä dokumentteja.
Venäjällä ajoneuvo on varustettava varoitusvilkuilla, erityisellä varoitusmerkillä, vetoautoon eteen ja taakse ja perävaunuun on ripustettava erillinen kansallistunnus sekä alennetun nopeuden merkki.
Rekan jokaisella akselilla renkaiden kuvioiden on oltava samanlaiset. Jos renkaissa on nastat, ne on osoitettava erillisellä merkillä. Ajoneuvoyhdistelmässä on 28 rengasta.
Kun auton on kunnossa, yrityksen on anottava Suomen tullilta Venäjän-liikenteeseen oikeuttavan kuormakohtaisen matkaluvan. Autoon ja perävaunuun on ostettava Venäjän liikennevakuutus.
Ajoneuvolla on oltava kansainvälinen katsastustodistus ja joillakin ylimenopaikoilla on vaadittu venäjänkielinen todistus ajopiirturin ja nopeusrajoittimen hyväksymisestä.
Kuljettajalla on oltava passin ja viisumin lisäksi matkavakuutus ja joskus myös hiv-todistus.
Autolle on hankittava ylipaino- ja ylimittaluvat, jotka anotaan Karjalan tasavallan tiekomitealta. Hakemukseen on liitettävä venäläiseltä puunmyyjältä ote kauppasopimuksesta.
Jos ylipainolupaa ei ole, kuljettajan on ajettava venäläisillä painoilla ja mitoilla. Ne ovat paljon suomalaisia pienempiä, mikä tekee rahtaamisen tappiolliseksi.
Ylipainohakemukseen liitetään kopiot rekisteriotteesta, ajoneuvon mittapiirustukset sekä auton reitti tyhjänä ja kuormattuna. Tiekomitealle hankitaan lausunnot sähkölaitoksilta, luonnonsuojeluorganisaatioilta, siltainsinööreiltä sekä raja- ja sotilasviranomaisilta.
Hyväksytty anomus lähetetään tiemiliisille. Se vahvistaa, että aiemmin lupien ehdoista ei ole poikettu ja vanhat sakot on maksettu.
Ylipainoluvan Karjalan tasavallassa saa hakea tiistaisin ja torstaisin. Käsittely kestää pari viikkoa, joten pitää ennakoida kuormansa.
Luvat ovat voimassa korkeintaan kuukauden, eikä niitä voi sellaisenaan uusia.
Erikoisraja-asemilla kuljettajalle anotaan rajan ylittämiseen erityisoikeus. Lupaa varten lausuntonsa kirjoittavat raja- ja maahanmuuttoviranomaiset, verottaja, turvallisuuspalvelu ja piirihallinto.
Venäjän rajalla kuljettaja näyttää passin, viisumin, kansainvälisen ajokortin ja täyttää emigranttikortin. Kuljettajan tiedot merkitään kynällä paksuun kirjaan.
Ajoneuvotarkastuksessa katsotaan asiakirjat sekä Venäjän vaatimat lisälaitteet ja tunnukset. Sen jälkeen tullissa vetoautosta ja perävaunusta laaditaan väliaikaisen viennin asiakirja. Joskus tyhjäkin auto punnitaan. Kuljettaja antaa henkilökohtaisen tulli-ilmoituksensa.
Jos ei ole jonoja, selviää vartissa, mutta joskus rajalla saattaa mennä 15 tuntia.
Perillä puun myyjä tarkistaa, että paikalla on oikea auto. Kuljettajalle annetaan asiakirjakansio.
Auto on lastattava erillisen mittapaperin mukaan. Se määrittelee puutavaralajeittain ja sentin tarkkuudella, kuinka korkea ja leveä kukin puunippu on. Sellupuut on lajiteltu kolmeen ja tukit kahteen läpimittaluokkaan. Poikkeamia ei sallita.
Rahtikirjojen ja oikeaksi todistetun mittapaperin lisäksi kuljettajalle luovutetaan kasvintarkastustodistus, jotaa vaatii Euroopan unioni. Erillinen vientitulllausasiakirja sekä ote kauppalaskusta liitetään mukaan.
Asiakirjoista on otettava kopioita, joita jätetään eri viranomaisille.
Rajalla ajoneuvo taas punnitaan ja tarkastetaan. Usein yhden akselin paino on liian korkea, jolloin määrätään sakkoja. Toivoa vain sopii, että Lahdenpohjan pankki on auki.
Sen jälkeen tullissa luetaan asiakirjoja, ja kasvintarkastusvirkailijalle näytetään ötökkäpaperi.
Jos kuormassa havaitaan yksikin asiakirjojen mitoista poikkeava sellupölli, tullaus keskeytetään ja kuorma käännytetään pois.
Jos kuormaa joudutaan keventämään, ruljanssi alkaa uudestaan. Kuormahan on painoltaan ja ulkomitoiltaan silloin erilainen kuin papereissa sanotaan. Laaditaan uudet rahtikirjat, mihin saattaa huveta monta päivää.
